On helppo havaita sellaiset lihavuutta aiheuttavat tekijät, jotka liittyvät ylensyöntiin, vähäiseen liikuntaan ja huonoihin ruokavalintoihin. Usein ei kuitenkaan tiedosteta, että kaikilla näillä tekijöillä on piileviä ja usein huomaamattomia syitä. Jos haluat päästä eroon ylipainosta, sinun on kiinnitettävä huomiota juuri näihin ylipainon piileviin syihin. Seuraavaksi autamme sinua ymmärtämään ja tunnistamaan tärkeimmät asiat, jotka yleensä ovat ylipainon syinä.
Huonot tottumukset
Yksi suurimmista lihavuuden aiheuttajista ovat tottumukset. Tottumus syödä paljon, tottumus syödä usein tai tottumus syödä väärin – ongelmallisia tottumuksia voi olla monia. Erityisen ongelmalliseksi tottumukset tekee se, että niitä on äärimmäisen vaikea muuttaa. Jokainen, joka on yrittänyt muuttaa jotain tottumusta elämässään, tietää, että haluamamme asiat ja tottumuksemme eivät yleensä sovi yhteen. Tuntuu siltä, kuin tottumuksemme eivät olisi hallinnassamme. On jopa sanonta ”ihminen on tapojensa orja”. Tämä todellakin pitää suurelta osin paikkansa. Tottumuksemme vaikuttavat voimakkaasti toimintavapauteemme, valintoihimme ja päätöksiimme. Teemme päätöksiä ja valintoja, joita olemme tottuneet tekemään ja jotka tuntuvat mukavilta.
Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, kuinka suuren osan päivittäisistä toiminnoistamme teemme harkitsematta eli tottumuksen vuoksi. On käynyt ilmi, että 55–80 prosenttia valinnoistamme ja päätöksistämme perustuu tottumuksiin. Tottumukset ovat siis hyvin suuri osa elämäämme ja syömiskäyttäytymistämme. Jos tottumuksesi ovat kehittyneet tavalla, joka ei tue painonpudotustavoitteitasi – eli jos ne ovat rakentuneet istuvan elämäntavan tai runsaskalorisen ruokavalion ympärille – laihduttaminen on hyvin vaikeaa.
Tottumukset ovat itse asiassa meille äärimmäisen tärkeitä. Ne tekevät meistä tehokkaita ja antavat meille mahdollisuuden käsitellä päivässä paljon enemmän asioita kuin olisi mahdollista ilman tottumusten apua. Tottumukset vapauttavat aivoresurssejamme ajattelemaan tulevaisuutta ja ratkaisemaan uusia ongelmia, jotka tulevat tiellemme ensimmäistä kertaa. Ne tekevät tilaa sille, että voimme nauttia lomasta ajattelematta mitään.
Kaikki tottumukset eivät kuitenkaan ole pelkästään hyviä. On paljon tottumuksia, jotka ratkaisevat menestyksekkäästi yhden ongelman mutta aiheuttavat samalla uuden ongelman sen tilalle. Esimerkiksi tapa torjua surumielisyyttä syömällä jotain maukasta auttaa melko hyvin surumielisyyteen, mutta se tuo mukanaan uuden ongelman – paisuvan vyötärön. Siten monet tottumuksemme ovat meille toisaalta tarpeellisia, mutta toisaalta ne voivat aiheuttaa ongelmia. Kaikki riippuu tavoitteista.
Painonpudotuksessa on tärkeää tunnistaa ne tottumukset, jotka pitävät meidät liikalihavuuden tiellä. Siksi autamme sinua löytämään nämä lihottavat tottumukset ja opastamme sinua muuttamaan niitä tietoisesti. Elämämme ja tavoitteemme muuttuvat jatkuvasti. Tottumukset voisivat heijastaa sitä, ja niiden pitäisikin tehdä niin.
Sairauksiin liittyvän lihavuuden syyt
Psykiatriset ja tunne-elämän häiriöt
On olemassa useita psykiatrisia ja emotionaalisia häiriöitä, jotka edistävät painonnousua ja vaikeuttavat painonpudotusta. Psykiatristen ja tunne-elämän häiriöiden vakavuudesta riippuen voi olla tarpeen hoitaa näitä häiriöitä ennen painonhallinnan aloittamista.
Syömishäiriöt
Ylensyömishäiriöön ja yölliseen syömisoireyhtymään liittyy usein painonnousua. Ylensyöntihäiriössä henkilö ahmii vastauksena negatiivisiin tunteisiin tai stressiin. Ylensyönnille on ominaista hyvin suuret ruokamäärät sekä nopea ja hallitsematon syöminen siihen saakka, että vatsa tulee liian täyteen. Yölliselle syömisoireyhtymälle on ominaista, että suurin osa päivän syömisestä tapahtuu ilta-aterian jälkeen ja että herääminen ja syöminen keskellä yötä johtuvat siitä tunteesta, että täytyy syödä voidakseen nukahtaa.
Masennus
Masennuksen ja liikalihavuuden välinen yhteys tunnetaan hyvin, ja sitä esiintyy erityisesti naisilla. Ei ole kuitenkaan selvää, kumpi tulee ensin – ylipaino, joka voi aiheuttaa masennusta, vai masennus, joka aiheuttaa painonnousua. Klassisen masennuksen lisäksi on kausiluonteista masennusta, jota esiintyy pääasiassa talvikuukausina. Päivänvalon vähenemisen uskotaan muuttavan vuorokausirytmiä vaikuttamalla sekä melatoniinin että serotoniinin (onnellisuushormonin) tasoihin. Stressi aiheuttaa mielialan laskua, väsymystä, ruokahalun muutoksia ja painonnousua.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD)
ADHD:lle on ominaista matala dopamiinitaso, joka on osasyyllinen ylensyöntiin. Dopamiini on hyvänolon aivokemikaali. Kun syöt jotain maukasta, dopamiini on juuri se, joka auttaa luomaan mielihyvän ja tyytyväisyyden tunteita. Erityisesti hiilihydraattipitoiset elintarvikkeet, kuten makeiset ja pikaruoka, nostavat dopamiinitasoa. ADHD-ihmiset haluavat usein syödä esimerkiksi jäätelöä, suklaata ja ranskalaisia perunoita voidakseen hyvin. Jos ADHD:n kanssa ilmenee impulsiivisuutta, epäterveellisiä ruokavalintoja on vaikeampi vastustaa.
Nämä kaksi tekijää lisäävät painonnousun riskiä henkilöillä, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
Muut sairaustilat
Psykiatristen ja emotionaalisten häiriöiden lisäksi on olemassa useita muita sairaustiloja, jotka voivat edistää painonnousua ja vaikeuttaa laihduttamista. Jos nämä tilat on kuitenkin diagnosoitu ja hoidettu asianmukaisesti, niiden ei pitäisi estää laihtumista.
Krooninen kipu
Kroonista kipua aiheuttavat monet sairaudet, kuten niveltulehdus, selkäkipu, lihasvammat, hermovauriot, fibromyalgia ja päänsärky. Kipu voi vaikuttaa kielteisesti mielialaan, uneen ja mielenterveyteen ja aiheuttaa joskus ahdistusta tai masennusta. Kipu vaikeuttaa myös liikkumista, mikä tekee siitä vielä ikävämpää. Jos liikuntaa harrastetaan hyvin vähän, se johtaa sekä lihasmassan vähenemiseen että sydämen ja keuhkojen kapasiteetin heikkenemiseen. Nämä kaksi tekijää puolestaan vaikeuttavat liikkumista entisestään.
Uniapneaoireyhtymä
Liiallinen paino voi olla yhteydessä uniapneaan, joka tarkoittaa hengitysvaikeuksia unen aikana. Tämä aiheuttaa katkonaista unta, mikä puolestaan aiheuttaa univajetta. Univaje häiritsee nälkä- ja kylläisyyshormonien säätelyä, mikä lisää ruokahalua. Lisäksi väsyneenä on vaikeampi tehdä terveellisempiä elintarvikevalintoja.
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoidismi
Kilpirauhasen vajaatoiminta on tila, jossa kilpirauhanen ei tuota riittävästi tiettyjä tärkeitä hormoneja. Tämä johtaa lepoenergiankulutuksen vähenemiseen, mikä yleensä johtaa 2–5 kilon painonnousuun. Vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta liittyy painonnousuun, useimmilla ylipainoisilla ihmisillä kilpirauhasen toiminta on normaali.
Matala testosteronitaso
Miesten matala testosteronitaso voi johtaa lihasmassan vähenemiseen ja kehon rasvan lisääntymiseen. Matalat arvot voivat johtua esimerkiksi liiasta alkoholinkäytöstä, raskaasta fyysisestä rasituksesta tai joidenkin lääkkeiden käytöstä.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä edistää painonnousua, sillä monilla siitä kärsivillä naisilla voi esiintyä insuliiniresistenssiä. Insuliiniresistenssi syntyy, kun lihas-, rasva- ja maksasolut eivät reagoi riittävästi insuliiniin eivätkä pysty ottamaan glukoosia verestä. Tämän seurauksena elimistö alkaa tuottaa liikaa insuliinia auttaakseen glukoosin pääsyä soluihin. Korkea insuliinitaso lisää myös miessukupuolihormonien tuotantoa. Aiheutunut insuliiniresistenssi ja korkea miessukupuolihormonitaso edistävät painonnousua.
Cushingin oireyhtymä
Cushingin oireyhtymä johtuu elimistön korkeasta kortisolitasosta. Asteittainen painonnousu on Cushingin oireyhtymän yleisin oire. Rasvaa kertyy yleensä kasvoihin, kaulaan, vartaloon ja vatsan alueelle, kun taas käsivarret ja jalat ovat yleensä hoikat. Cushingin oireyhtymälle ovat tyypillisiä pyöreät kasvot ja lisääntyneet rasvakertymät yläselässä ja kaulan alaosassa.
Hypotalamuksen vaurio
Kaikki hypotalamuksen vajaatoimintaan liittyvät häiriöt voivat johtaa huomattavaan lihavuuteen. Hypotalamus on aivojen ruokahalukeskus, joka ohjaa useita ruokahalua sääteleviä hormoneja. Hypotalamuksen toimintahäiriö voi johtua aivovammasta, aivokasvaimesta, aneurysmista ja muista sairauksista.
Lääkkeet
Joidenkin reseptilääkkeiden käyttö voi aiheuttaa painonnousua. Tietyt lääkkeet, joita voidaan käyttää diabeteksen, korkean verenpaineen, mielialahäiriöiden, kouristuskohtausten ja jopa migreenin hoitoon, voivat edistää painonnousua. Esimerkiksi insuliinin ja tiettyjen muiden diabeteslääkkeiden (kuten sulfonyyliureoiden tai tiatsolidiinidionien) käyttö edistää painonnousua ja vaikeuttaa laihtumista. Myös pitkäaikaiseen glukokortikoidihoitoon liittyy painonnousua. Painonnousu voi liittyä myös tiettyihin masennuslääkkeisiin, kouristuslääkkeisiin, psykoosilääkkeisiin ja epäselektiivisiin beetasalpaajiin. Useimmissa tapauksissa painonnousu ei johdu itse lääkkeestä vaan lääkkeen sivuvaikutuksesta. Jotkin lääkkeet lisäävät ruokahalua, jonka vuoksi syödään enemmän. Toiset voivat vaikuttaa tapaan, jolla elimistö imee ja varastoi glukoosia, jolloin syntyy rasvakertymiä kehon keskiosaan. Tietyt lääkkeet vähentävät kehon energiankulutusta. Lääkkeisiin liittyvä painonnousu on hyvin vaihtelevaa. Paino voi nousta hitaasti useiden vuosien ajan tai hyvin nopeasti muutamassa kuukaudessa.
Ahdistus ja stressi
Toinen suuri syy, miksi laihduttaminen epäonnistuu, on stressin ja ahdistuksen aiheuttama syöminen. Tunnesyöminen tarkoittaa, että emme syö pelkästään silloin, kun vatsamme on tyhjä, vaan myös silloin, kun tunnemme olomme ahdistuneeksi ja jännittyneeksi. Ruokamäärät kasvavat, välipalojen ja napostelun tiheys lisääntyy ja kulutettujen kalorien määrä alkaa nostaa painoa. Siinä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Epämiellyttävien tunteiden vaientaminen tai itsensä huijaaminen ruoasta saatavalla nautinnolla ei poista syytä, jonka vuoksi alun perin tunsimme ahdistusta, stressiä tai muita negatiivisia tunteita. Heti kun ruoan vaikutus on ohi, sama epämiellyttävä tunne nousee jälleen esiin. Seurauksena on kuitenkin taas syöminen.
Emotionaalisella stressillä eli jatkuvilla tai usein toistuvilla kielteisillä tunteilla on kaksi pääasiallista vaikutusta syömiskäyttäytymiseemme. Ensinnäkin syömme tavallista enemmän, kun olemme stressaantuneita. Nämä muutokset kognitiivisissa prosesseissa heikentävät itsehillintäämme, vähentävät terveellisen elämäntavan houkuttelevuutta ja lisäävät halua vapautua emotionaalisesta epämukavuuden tunteesta. Kaikki tämä johtaa siihen, että syömme useammin ja kulutamme enemmän ruokaa. Toiseksi suosimme stressaantuneina epäterveellistä ruokaa: rasvaista, sokeripitoista, paistettua, friteerattua… Lisäksi ostamme silloin enemmän roskaruokaa, sipsejä, keksejä, makeisia, suklaata jne. Ruokavaliostamme tulee siten vähemmän ravintoaineita sisältävä, mikä vähentää kylläisyyden tunnetta, ja samalla se muuttuu kaloripitoisemmaksi – toisin sanoen tavanomaiseen ruokavalikoimaan verrattuna sama lautasellinen antaa meille merkittävästi enemmän kaloreita. Kolmanneksi syödyn ruoan määrä kasvaa. Tämä stressin aiheuttama muutos ruokamieltymyksissä on tutkimusten mukaan hyvin yleistä. 39 prosenttia sekä normaalipainoisista että ylipainoisista ihmisistä sanoo, että heidän ruokailutottumuksensa muuttuvat stressin aikana. Ylipainoisessa väestössä luvut ovat vielä huomattavasti korkeammat. Emotionaalinen stressi johtaa siis ruokamäärien kasvuun sekä kaloripitoisten ja vähän ravintoaineita sisältävien elintarvikkeiden suosimiseen, ja kaikki tämä johtaa painonnousuun.
Negatiivisilla tunteilla on myös merkittävä vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen, jopa kahdella tavalla. Ensinnäkin tarkoituksellinen aktiivinen liikkuminen, kuten urheilu tai terveysliikunta, vähenee stressin aikana. Edellisessä jaksossa käsiteltyjen kognitiivisten muutosten seurauksena ongelmien pohtiminen ja ratkaisujen löytäminen ongelmiin muuttuvat tärkeämmiksi kuin kuntoilemassa käyminen ja kauniimman kehon muokkaaminen, minkä vuoksi terveelliset elämäntavat jäävät yksinkertaisesti taka-alalle. Vaikka löytäisimme aikaa liikuntaan, stressiin liittyy usein pessimistisiä ajatuksia ja hällä väliä -asennetta. Kuntoilun ja tietoisen liikkumisen vähenemisen lisäksi tutkimukset osoittavat, että myös päivittäinen tavanomainen liikkuminen vähenee ja elämäntavoistamme tulee negatiivisten tunteiden vuoksi passiivisempia. Liikumme vähemmän, istumme pidempään, teemme vähemmän kotitöitä ja käymme vähemmän ulkona ilman polttavaa tarvetta. Kaikki tämä tarkoittaa vähemmän poltettuja kaloreita, mikä puolestaan tarkoittaa suurempaa vyötärön ympärysmittaa.
Negatiiviset tunteet vaikuttavat myös uneemme. Emotionaalinen stressi saa meidät nukkumaan vähemmän, ja unemme on katkonaista ja pinnallista. Tutkijat ovat havainneet, että unen väheneminen vaikuttaa painoon monin eri tavoin. Ensinnäkin jatkuva väsymys ja univaje hidastavat aineenvaihduntaamme. Tämä tarkoittaa, että kulutamme vähemmän energiaa, ja osa käyttämättömästä energiasta ohjautuu rasvakudoksiin. Unen puute ja lisääntynyt väsymys johtavat taas fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Kun olemme väsyneitä, koska emme ole nukkuneet kunnolla, liikumme vähemmän ja istumme enemmän, joten kulutamme vähemmän kaloreita kuin levänneinä ja aktiivisina. Ihmiset, jotka eivät ole levänneet, ovat nälkäisempiä ja tutkimusten mukaan syövät enemmän kuin levänneinä, joten unenpuute lisää myös ruokahalua.
Asiantuntijoillamme on vuosien kokemus tunnesyömiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Voimme antaa neuvoja, auttaa ottamaan oikeat askeleet ja tukea negatiivisten tunteiden aiheuttaman syömisen vähentämisessä.
Väärät uskomukset
Uskominen vääriin asioihin on vielä yksi syy siihen, että syömme silloin, kun meidän ei tarvitsisi syödä. Uskomme siihen, että keho siirtyy nälkätilaan ja että liian vähäinen syöminen johtaakin lihomiseen. Mikään ei vahingoita meitä enemmän kuin se, minkä tiedämme varmasti mutta mikä on todellisuudessa aivan toisin. Jokainen, joka on nähnyt televisiosta nälänhädästä kärsiviä maita, tietää, että liian vähäinen syöminen ei saa ketään lihomaan ja että elimistömme siirtyy nälkätilaan vasta silloin, kun kehon rasvaprosentti on laskenut poikkeuksellisen matalalle tasolle.
Miksi ympärillämme on niin paljon harhaanjohtavaa tietoa? Useimmiten kyse on inhimillisestä erehdyksestä. Se on kuin lapsuusajan puhelinleikki, jossa se, mitä ensimmäinen lapsi sanoo toiselle lapselle, ei suinkaan ole sama viesti, joka menee viimeiselle lapselle. Kun puhumme jostakin asiasta, lisäämme tahattomasti tietoa, jota ei alun perin ollut, tai unohdamme kertoa jotain tärkeää tietoa. Näin liikkeelle lähtee suosituksia tai jopa sääntöjä, jotka ovat muuttuneet alkuperäisestä täysin tunnistamattomiksi.
Painonpudotuksen kannalta on tärkeää, että tunnistat myytit ja väärät tulkinnat etkä anna niiden tarpeettomasti vaikeuttaa laihdutusmatkaasi. Väärien uskomusten vuoksi liian vaikeat tai monimutkaiset laihdutuskeinot saavat meidät luovuttamaan. Meistä voi esimerkiksi tuntua siltä, että joku toinen voi syödä lihomatta paljon enemmän kuin me. Samoin voimme erilaisia dieettejä kokeilemalla päätyä siihen, että elimistössämme on jotain vikaa, koska dieetit eivät vain toimi. Viisaina ihmisinä päättelemme siitä, että meillä on huonot geenit tai että dieetit ovat pilanneet aineenvaihduntamme.
Tällaiset johtopäätökset aiheuttavat meille kuitenkin paljon haittaa – ne nimittäin estävät meitä laihtumasta. Jos uskomme, ettemme voi tehdä mitään huonoille geeneille tai pilatulle aineenvaihdunnalle, miksi edes yrittäisimme? Luontoa vastaan ei voi… vai voiko sittenkin? Ei kannata uskoa puheita huonoista geeneistä ja pilatusta aineenvaihdunnasta. On totta, että laihduttaminen on joillekin ihmisille vaikeampaa kuin toisille. Laihduttamisen aloittaminen ja ensimmäisten päättäväisten askelten ottaminen on itse asiassa helppoa, jos luovumme itseämme pidättelevistä ennakkoluuloista ja uskomuksista.
Emme ole luonnon tai kohtalon määräyksestä ylipainoisia. Ruokavaliovalinnat ovat osittain syyllisiä painoon, mutta paljon johtuu myös meitä ympäröivästä informaatiohälystä, jonka vuoksi emme voi erottaa hyviä neuvoja huonoista, vaikka todella haluaisimmekin.
Autamme sinua suunnistamaan painonpudotusta ja ruokavaliota koskevassa informaatiohälyssä niin, että löydät juuri sinulle sopivat tavat laihtua ja vältät myyttien ja väärien uskomusten valtaan joutumisen.
Epäsopiva ympäristö
Tutkimukset osoittavat, että laihdutuksessa onnistuvat paremmin ne, jotka keskittyvät tukea antavan ympäristön luomiseen.
Itsehillintä ja tahdonvoima ovat ehdottomasti painonpudotusta edistäviä ominaisuuksia. Kyse on kuitenkin siitä, että hyvin usein ja hyvin monille ihmisille itsehillintä ja tahdonvoima eivät yksinkertaisesti riitä. Olemme elämämme ajan ympäröineet itsemme niin monilla ruokaan liittyvillä houkutuksilla. Olemme oppineet selviytymään niin monista tilanteista ruoan avulla, että itsehillintämme ja tahdonvoimamme eivät yksinkertaisesti kestä sitä.
Paljon yksinkertaisempi ja vähemmän rasittava tapa on korjata ympäristöämme niin, että itsehillintämme ja tahdonvoimamme ei tarvitse taistella joka päivä. Paras tapa välttää kiusauksia on olla asettamatta itseään tilanteisiin, joissa kiusauksia voi syntyä. Ympäristö vaikuttaa käyttäytymiseemme paljon enemmän kuin luulisi. Syöminen alkaa hyvin usein jostain ympäristössä havaitusta ärsykkeestä: leipomon ohi kulkemisesta, ruoan kuvasta Facebookissa tai jäätelömainoksesta lehdessä. Meillä ei ehkä ole nälkä tai emme tunne välitöntä tarvetta syödä. Jokin ympärillämme vain muistuttaa meitä siitä, kuinka hyvältä syöminen tuntuu, ja tietysti meillä herää sen jälkeen ruokahalu ja välttämätön tarve syödä. Mieleen tulee toive esimerkiksi tietystä ruoasta tai miellyttävästä mausta. Toive ei tarkoita, että vatsamme olisi tyhjä tai että meillä olisi oikea tarve syödä. Halu on yksinkertaisesti jonkin ärsykkeen vuoksi herännyt.
Mitä enemmän ruokaan liittyviä kuvia ja tuoksuja ympäristössä on ja mitä enemmän tietoa meillä on syömisestä ja hyvästä mausta, sitä todennäköisemmin antaudumme ruokahalumme vietäviksi. Tässä suhteessa ympäristön muutokset viime vuosikymmeninä ovat olleet meille poikkeuksellisen epäsuotuisia. Ruokamainoksia on yhä enemmän. Oletko miettinyt, miksi sinulla on tapana mennä mainoskatkojen aikana jääkaapille? Ehkä se johtuu juuri televisiossa näkemästäsi perunalastu- tai jäätelömainoksesta?
Lisäksi ongelmana on elintarvikkeiden jatkuvasti paraneva saatavuus. Enää ei tarvitse varastoida perunoita talven varalle tai valmistaa suolalihaa talven mittaan nautittavaksi. Puhelimissamme on kaikki, mitä tarvitaan ruokahalun tyydyttämiseen noin 20 minuutissa. Pitsoista tortilloihin – kaikki vaatii vain tilaamisen vaivan. Tilanne ei ole yhtään parempi silloinkaan, kun vain kävelemme kadulla. Suuremmissa kaupungeissa 20 minuutin kävelymatka vie noin 10 eri ravintolan, pikaruokapaikan tai kioskin ohi. Lisäksi on vielä mainoksia, jotka seisovat keskellä katua suurina ruokahalun herättäjinä.
Tilanne ei oikeastaan lainkaan parane, kun pääsemme kadulta kotiin. Ympäristövaikutukset eivät jätä meitä täälläkään rauhaan. Ehkä ne ovat kotona vielä vakavampia. Tutkimukset osoittavat, että koti on yksi suurimmista lihavuuden edistäjistä. Kaikki kotonasi oleva syötävä tulee ennemmin tai myöhemmin syödyksi. Ajattele kaikkea sitä ruokamäärää, joka on huomaamatta kertynyt kotiin. Mieti, miten se vaikuttaa terveyteesi, jos syöt sen kaiken. Teetkö terveellisiä valintoja? Se saa ajattelemaan, eikö vain?
Ota meihin yhteyttä, niin autamme sinua löytämään keinoja, joilla voit vähentää ympäristön kielteisiä vaikutuksia painoosi.
Motivaation puuttuminen
Painonpudotustavoitteen asettaminen ei vielä tarkoita, että pääsemme tavoitteeseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös toimintaa. Täytyy voittaa vaikeuksia, ehkä luopua joistakin nautinnoista ja oppia uusia taitoja. Kaikki tämä vaatii ponnistelua ja johdonmukaisuutta. Tässä kohtaa motivaatio astuu kuvaan. Motivaatio ei ole muuta kuin valmiutta ponnistella. Se on energiaa, jota olemme valmiit käyttämään päästäksemme kohti päämäärää. Mitä vahvempi motivaatio on, sitä enemmän ponnisteluja vaativia toimia olemme valmiita tekemään tavoitteemme saavuttamiseksi. Mutta mistä motivaation vahvuus riippuu?
Ensinnäkin se riippuu palkinnosta. Mitä me saamme tästä vaivannäöstä? Jos uskomme, että tavoitteen saavuttaminen tekee meidät onnellisiksi ja elämme sen vuoksi parasta mahdollista elämää, silloin tavoitteemme lisää merkittävästi haluamme ponnistella sen eteen.
Toiseksi motivaation vahvuus riippuu uskosta omiin kykyihin. Jos epäilemme omia kykyjämme, se vähentää huomattavasti valmiuttamme lähteä raskaalle tielle. Toisin sanoen motivaatiomme ponnistella esimerkiksi laihduttamisen vuoksi vähenee. Samalla kun opimme jotain, mitä emme tienneet aiemmin, saamme esimerkiksi uusia taitoja, mikä lisää luottamustamme omiin kykyihimme. Uskoessamme siihen, että tietomme ja taitomme riittävät voittamaan tiellämme olevat esteet, motivaatiomme liikkua tavoitetta kohti kasvaa.
Kolmanneksi motivaation voimakkuus riippuu onnistumisen todennäköisyydestä. Jos haluamamme painon saavuttaminen ei riipu vain ponnisteluistamme, vaan oma osansa on myös geeneillä ja muilla hieman vaikeaselkoisilla tekijöillä, motivaatiomme heikkenee. Miksi minun pitäisi ponnistella, jos kaikista ponnisteluistani huolimatta en välttämättä onnistu?
Tiimimme on valmis auttamaan sinua löytämään sekä motivaation että kaikki muut edellä mainitut ylipainon piilevät syyt ja ratkaisemaan ne.
Jos pystyt vähentämään aiemmin piilossa olleita mutta erittäin tärkeitä syitä, teet laihdutusmatkastasi paljon helpomman ja usein myös paljon nopeamman. Näin vältytään ohjelmiin, suunnitelmiin ja ravitsemusneuvojiin liittyviltä turhilta kustannuksilta, sillä kaikki, mitä tarvitset laihduttamiseen, on sisälläsi ja pieni sysäys oikeaan suuntaan riittää siihen, että pystyt vähentämään yksilöllisten syiden vaikutusta huomattavasti ja jättämään lihavuusongelmat pysyvästi taaksesi.
