Ylipainoisuus on ollut ongelmana lähes aina (lue: vuosisatojen ajan), mutta maailmanlaajuisen epidemian mittasuhteet se on saavuttanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Lihavuus aiheuttaa lukuisia siihen liittyviä sairausilmiöitä, ml. masennusta, sydäntauteja ja tyypin 2 diabetesta. Painon pudottaminen on kuitenkin usein hankalampaa kuin miltä alkuun voisi tuntua. Jos kuntoilu ja ruokavalion muutokset eivät auta, apuna on lihavuusleikkaus. Se auttaa henkilöitä, joilla on korkea painoindeksi, saavuttamaan terveellisen painon ja siten paluun onnellisempaan elämään. Tarkastelemme tänään lihavuusleikkausta historiallisesta näkökulmasta.
Painon pudottaminen pelasti kuningaskunnan
Väitetään, että ensimmäinen ns. bariatrisen kirurgian toimenpide suoritettiin jo 900-luvulla Espanjassa. Sikäläisen Leónin kuningaskunnan hallitsija, kuningas Sancho I, oli niin lihava, ettei pystynyt kävelemään, ratsastamaan eikä edes pitämään miekkaa kädessään. Ylipainon ja kuninkaan velvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi hän menetti valtaistuimensa.
Sitten hän meni Córdoban kaupunkiin, jossa asui ja toimi lääkäri Hasdai Ibn Shaprut. Tohtori ompeli Sanchon suun kiinni siten, että tämä saattoi nauttia vain pillillä nesteitä. Tri Shaprutin sekoittama neste sisälsi muun muassa oopiumia, joka edisti painon putoamista vielä lisää. Tuloksena valtaistuimelta syrjäytetty Sancho menetti puolet painostaan. Hän ratsasti hevosella takaisin Leóniin ja otti vallan uudelleen käsiinsä.
Vuosisatoja myöhemmin, vuonna 1881, tri Theodor Billroth suoritti syöpähoitona ensimmäisen gastrektomia- eli mahalaukun poistoleikkauksen. Tätä leikkausta seurasivat vuosien kuluessa vielä useat vatsaan ja mahalaukkuun liittyvät lääketieteelliset saavutukset, ml. mahahaavojen onnistunut hoito.
Lihavuusleikkaus pääsi vauhtiin 1950-luvulla
Kirurgisia menetelmiä painon laskemiseen ei käytetty aina edellisen vuosisadan ensimmäiselle puoliskolle saakka. Vasta vuonna 1954 tri Kremen suoritti ensimmäisen metabolisen ohitusleikkaustyyppisen toimenpiteen, jota voidaan pitää mahalaukun ohitusleikkauksen edeltäjänä. Valitettavasti toimenpiteeseen liittyi alkuun myös monia seurauksia, ml. ripulia ja suurta nestehukkaa. Nämä seuraukset estivät toimenpidettä kasvattamasta suosiota ja suurten potilasmäärien tavoittamista. 1960- ja 1970-luvuilla hoitotoimenpidettä kehitettiin tosin voimakkaasti edelleen, mutta siitä huolimatta se ei saavuttanut suurta vastakaikua.
Vuotta 1966 voisi pitää lihavuusleikkauksien syntymävuotena. Tri Mason Iowan yliopistosta huomasi, että gastrektomiapotilaat, joilta poistettiin syöpäkasvaimen vuoksi koko mahalaukku, menettivät sen tuloksena huomattavasti painoa. Tri Masonilla heräsi sen jälkeen ajatus siitä, miten tätä samaa menetelmää voisi käyttää lihavien henkilöiden auttamiseen. Nykyisin tunnemme tämän menetelmän nimellä mahalaukun ohitusleikkaus. Uudenlaiseen toimenpiteeseen liittyi huomattavasti vähemmän sivuvaikutuksia kuin Kremenin suorittamaan leikkaukseen.
Laparoskopia tekee leikkauksista helpompia ja turvallisempia
Vuonna 1993 tri Alan Wittgrove suoritti ensimmäisen laparoskooppisen (ei-invasiivinen menetelmä, jossa toimenpide tapahtuu tähystyksellä pienten aukkojen kautta) mahalaukun ohitusleikkauksen, joka aiheutti lihavuus- ja metabolisen kirurgian laajan yleistymisen.
Kolme vuotta myöhemmin tri Robert Rutledge toi ensi kertaa bariatrian kentälle mahalaukun mini-ohitusleikkauksen, joka on jonkin verran turvallisempi kuin mahalaukun ohitusleikkaus. Alkuun hoitotoimenpidettä tosin voimakkaasti kritisoitiin, mutta siitä huolimatta leikkaus on nykyisin yksi suosituimmista lihavuusleikkauksen toimenpiteistä. Joidenkin tietojen mukaan kyseessä on tuloksellisempi hoitotoimenpide kuin esimerkiksi mitä mahalaukun ohitusleikkaus on.
Ruoankulutusta rajoittavista hoitotoimenpiteistä ensimmäinen oli Nissen-tyyppinen mahalaukun kääre ja vuonna 1982 esiteltiin pystysuuntainen mahalaukun panta -tekniikka. Suurempi läpimurto tapahtui kuitenkin neljä vuotta myöhemmin, jolloin keksittiin ei-kirurginen menetelmä. Ensimmäinen laparoskooppinen hoitotoimenpide suoritettiin vuonna 1993 ja sen jälkeen hoitotoimenpiteiden määrä on jatkanut kasvuaan.
Laparoskopian ansiosta lihavuusleikkauksista seuraa vähemmän komplikaatioita, potilaiden täytyy olla sairaalassa lyhyemmän aikaa, parantuminen on nopeampaa ja myös tulokset ovat paremmat.
Käytetyt aineistot: http://bit.ly/2IBWqehja http://bit.ly/2vlNYae
Haluatko tietää lihavuusleikkausesta lisää? Ota meihin yhteyttä!
